YH-urvalsprovets exempeluppgifter, undervisningsspråket (finska)
Lue teksti ja vastaa kysymyksiin valitsemalla yksi mielestäsi oikea vaihtoehto. Jokaisessa tehtävässä on vain yksi oikea vastausvaihtoehto.
Kaksi ensimmäistä lukua opetus- ja kulttuuriministeriön raportista “Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa?”
1 Johdanto
Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntiä on yleensä pidetty opintoja viivästyttävänä tekijänä. Aiheesta on myös pitkään käyty kansallista keskustelua. Työssäkäyntiä on selitetty sillä, että opiskelijat tekevät valintoja opintotukeen liittyvien kannustimien ja rajoitteiden puitteissa. (Karhunen, Määttänen & Uusitalo 2016.) Mutta myös työkokemuksen hankkiminen ja työelämään kiinnittyminen opintojen aikana motivoivat opiskelijoita työssäkäyntiin (Vanttaja 2012).
Opintojen aikainen työssäkäynti voi yhtäältä olla seurausta opintotuen reaalisesta heikkenemisestä Suomessa, mutta se voi olla myös merkittävä urasuunnittelun muoto. Oli opintojen aikaisen työssäkäynnin taustalla sitten taloudellinen pakko tai ei, tarjoaa se mainion areenan kokemukselliselle oppimiselle. Opintojen edetessä myös pätkä- ja osa-aikatöiden laatu kehittyy muistuttamaan korkeakoulutasoisia työtehtäviä. Tämä puolestaan tarjoaa tiedon ja taidon soveltamisareenan opiskelijalle. Aikaisemmat tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että opetuksessa ei vielä juurikaan hyödynnetä tai kannusteta opiskelijoita soveltamaan opintojen aikaisissa työtehtävissä oppimiaan asioita teoreettisissa opinnoissa (Vanhanen-Nuutinen, Kotila & Mäki 2016).
Työskentely oman koulutusalan työtehtävissä mahdollistaa inhimillisen pääoman kasvattamisen niiden taitojen osalta, joita korkeakoulutuksessa ei voi suoraan oppia (Karhunen 2015, 57). Se näyttäisi olevan merkityksellistä myös myöhemmän työuran kannalta. Kahden viimeisen opiskeluvuoden aikainen ja omaan koulutusalaan liittyvä työkokemus auttaa vastavalmistuneita siirtymään opinnoista työelämään. Siirtymistä työelämään voitaisiinkin tukea luomalla mahdollisuuksia oman alan työharjoitteluun osana opintokokonaisuutta ennen valmistumista korkeakoulusta. (Karhunen, Hynninen & Pehkonen 2012.)
Työkokemuksen kautta opittavat taidot voivat olla myös luonteeltaan työelämän metataitoja, joita voi oppia missä tahansa työtehtävissä (Tuononen, Parpala, Haarala-Muhonen & Lindblom-Ylänne 2016). Tätä kautta on perusteltavissa työskentely myös muun kuin opiskeltavan alan työtehtävissä. Kyse on siitä, mitkä opetuksen ja korkeakoulutuksen käytännöt tukevat samanaikaisesti sekä opintojen etenemistä että opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä sekä miten työssäkäynti ja opiskelu saadaan palvelemaan toisiaan. Toisaalta korkeakoulut joutuvat kehittelemään prosesseja ja työkaluja, joilla voitaisiin varmistaa opiskelu ja valmistuminen opintojen aikaisesta työssäkäynnistä riippumatta.
Siinä missä opiskelijoiden työssäkäyntiä on tutkittu tähän mennessä suhteellisen paljon, opiskelijoiden kokemuksia opintojen aikaisen työn hyödyntämisestä on tutkittu toistaiseksi vain vähän. Jotta saataisiin selville, miten ammattikorkeakouluissa voidaan tukea opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä, ja toisaalta saadaan työssäkäynti tukemaan korkeakouluopintoja, lähdemme tässä tutkimuksessa tuottamaan lisätietoa ilmiöstä tarkastelemalla ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia työssäkäynnistään rakenneyhtälömallin avulla. Mitattavan ilmiön yhteyttä selvitetään opiskelun eri tekijöihin: opetus, ohjaus, motivaatio, stressi, opintojen viivästyminen ja keskeytyminen sekä työkokemuksen hyödyntäminen ja työssäolo. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteina ovat opintojen ohessa työssä käyvien korkeakouluopiskelijoiden kokemukset, mutta erityisesti ne työssä käyvät opiskelijat, jotka etenevät oman arvionsa mukaan opinnoissaan normaalisti.
Rakenneyhtälömallissa käytetty mittari, josta jatkossa käytämme nimitystä Työn opinnollistamisen -mittari, sisällytettiin osaksi Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön toteuttamaa korkeakouluopiskelijoiden seurantatutkimusta.
Tutkimuksessa hyödynnetään kahta tutkimusaineistoa: EUROSTUDENT VI ja Opiskelijabarometri 2014–2015. EUROSTUDENT VI -aineistosta kuvataan ilmiön nykytilaa ja muutosta, Opiskelijabarometrin aineiston perusteella testataan mallinnusta työssäkäynnin merkityksestä opinnoissa. Tutkimuksen luotettavuuden arviointia on esitetty luvuissa 3, 4 ja 5 tutkimuksen aineiston, mallin kehittämisen ja tulosten tarkastelun yhteydessä. Artikkelin lopussa pohdimme, miten tuloksia voidaan hyödyntää korkeakoulupedagogisessa kehittämistyössä ja ohjauksessa.
2 Työ ja oppiminen korkeakoulutuksessa
Korkeakouluopiskelu ei ole ainoa opiskelijan elämää määrittävä tekijä. Kompleksinen toimintaympäristö mielenkiinnonkohteineen tarjoaa opiskelijalle muutakin kuin päätoimiset 3–5 vuoden opinnot. Kuinka korkeakoulut kykenevät vastaamaan tähän? Pystyvätkö korkeakoulut muovaamaan rakenteitaan ja opetus- ja ohjauspalveluitaan suhteessa kompleksiseen toimintakenttään? (Snowden & Boone 2007.)
Koulutuspolitiikan onnistumisen näkökulmasta joustavat opintopolut helpottavat opintojen suorittamista loppuun, jos niin halutaan. Samoin työskentely opiskeltavaa alaa vastaavassa työssä, mikä on tyypillistä suomalaiselle korkeakoulutukselle (Hauschildt, Gwosć, Netz Mishra 2015, 103), tekee mahdolliseksi työnteon ja opiskelun yhteensovittamisen. Korkeakoulujen pitää vain ratkaista, miten huomioida opintojen aikaisen työn kautta syntyvä osaaminen osaksi opintoja. Haasteena on sellaisen korkeakouluympäristön luominen, jossa mahdollistetaan digitalisaation kautta uudenlaiset osaamisen arvioinnin ja dokumentoinnin tavat. Oppimisen kaikkiallisuus koskettaa siten myös korkeakoulukenttää. (Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman… 2017, 35–40.)
(Loppuosa luvusta 2 on poistettu.)
Lähde: Vanhanen-Nuutinen, L., Saari, J., Kotila, H. & Mäki, K. Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:10. Helsinki.