Etunimi Sukunimi

Sivun latauksessa tapahtui virhe. Lataa sivu uudelleen. Selaimen lisäosat tai mainoksenestotoiminnot voivat häiritä sivun latautumista. Poista ne käytöstä kokeeseen osallistumisen ajaksi. Voit myös kirjautua kokeeseen uudelleen eri selaimella, esimerkiksi Chrome, Firefox tai Edge.

Avataan sivua. Jos sivu ei aukea kohtuullisen ajan kuluttua, yritä ladata sivu uudelleen.

AMK-valintakokeen esimerkkitehtävät, matemaattis-luonnontieteelliset taidot

Lue tehtävät huolellisesti ja valitse mielestäsi oikea vastausvaihtoehto. Jokaisessa tehtävässä on vain yksi oikea vastausvaihtoehto.

Voit kokeilla koejärjestelmän funktiolaskinta, jonka voi avata oikeassa reunassa olevasta Laskin-painikkeesta. Laskimen voi piilottaa painamalla avatun laskimen vasemmassa reunassa olevaa punaista x-merkkiä. Laskimen piilottaminen ei hävitä laskimen näytöllä olevaa laskutoimitusta.

Esimerkkitehtävä 1

100 km matka henkilöautolla kuluttaa n. 15 kWh energiaa. Jos polttoaineen energiasisältö on 10 kWh/litra ja moottorin hyötysuhde on 33 %, kuinka monta litraa polttoainetta kuluu 100 km matkalla? Valitse parhaiten sopiva vaihtoehto.

Esimerkkitehtävä 2

Radioaktiivisuuteen liittyvä käsite puoliintumisaika tarkoittaa sitä, että tässä ajassa puolet alkuhetkellä olleista radioaktiivisista ytimistä on hajonnut muiksi aineiksi. Jos puoliintumisaika on 1 000 vuotta, mikä seuraavista kuvaa parhaiten aikaa, jossa 7/8 ytimistä on hajonnut ja 1/8 on jäljellä?

Esimerkkitehtävä 3

Kiihdyttävän kuorma-auton lavalla on laatikko, jota ei ole kiinnitetty lavaan mitenkään, vaan laatikko pysyy lavalla kitkan ansiosta. Mikä seuraavista kuvista parhaiten esittää kiihdytyksen aikana laatikkoon vaikuttavia voimia? Auton kiihdytyssuunta on vasemmalle.

Esimerkkitehtävä 4

Mikä seuraavista kuvaajista esittää tasaisesti kiihtyvää liikettä? Kuvaajissa x\mathsf{\mathit {x}} on paikan symboli, v\mathsf{\mathit {v}} on nopeuden symboli, a\mathsf{\mathit {a}} on kiihtyvyyden symboli ja t\mathsf{\mathit {t}} on ajan symboli.

Esimerkkitehtävä 5

Kappaleen lämpötilan muutokseen liittyvä energia, Q\mathsf{\mathit {Q} }, voidaan laskea seuraavasti:

Q=cmΔT\mathsf{\mathit{Q}=\mathit {c} \mathit {m} \Delta\mathit{T} }

Tässä m\mathsf{\mathit {m} } on tarkasteltavan kappaleen massa, c\mathsf{\mathit {c} } on kappaleen materiaalin ominaislämpökapasiteetti ja ΔT\mathsf{\Delta\mathit{T}} on kappaleen lämpötilan muutos. Jos 10 kg massaiseen kappaleeseen tuodaan 20 000 J energiaa ja kappaleen lämpötila nousee 2 celsius-astetta, mikä on materiaalin ominaislämpökapasiteetti?

Esimerkkitehtävä 6

Lauseke

z(z+2)(z2)z\mathsf{\mathit{z}(\mathit{z} +2)-(\mathit{z} -2) \mathit{z} }

on sievennettynä:

Esimerkkitehtävä 7

Ratkaise K1\mathsf{\mathit{K }_ {1} } laskukaavasta:

H=5bK2+K1\mathsf{ \mathit{H}=\dfrac{5\mathit{b}}{\mathit{K }_{2}+\mathit{K }_ {1}} }


Esimerkkitehtävä 8

Robotin käsi (kuvassa punainen suora osa) on kiinnitetty alla olevan kuvan mukaisesti tason pisteeseen A. Käden pituutta voidaan säätää. Kun käden pituus on 23 cm, niin se ylettyy kuvan pisteeseen B. Kuinka pitkä robotin käsi on silloin, kun sen toinen pää ylettyy kuvan pisteeseen C? Anna vastaus senttimetrin tarkkuudella.

Picture 7